sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Jälki kutsui jälleen



Tänään mentiin ihan uuteen maastoon jäljestään. Jälki lähti janalta vasemmalle takarajalta ja sisälsi neljä kulmaa oikealle ja kuus keppiä. Paikka näytti olevan peurojen suosimaa aluetta sillä jälki meni kahden varsin tuoreen jätöskasan läpi. Jälkee tehdessä aattelin että mielenkiintoista nähdä miten reagoi papanoihin. Jälkeen sisälty jyrkähkö alamäki minne sijotin yhden kepin ja sittenwno läpi yhden ryteikön läpi ja tämmöstä ei oo ennemmin ollu. 

Sillä aikaa kun jälki vanheni ammuin Tripille kaks laukausta kun muistin ottaa starttarin mukaan. Ekan laukauksen jälkeen käänty taas mua kohti ja ammuin toisen niin että oli mua kohti. Eipä tuo tosta välitä kun on toiminu tolleen melkein  alusta asti. Ampumisen jälkeen leikittiin ja tehtiin seuraamisia ja kulmia, ihan kivaa työskentelyä. 

Kun lähdettiin jäljelle niin jostain syystä tänään jana oli tosi hankala. Tähän asti on lähteny janalta määrätietoisesti ja nostanu jäljen mutta nyt ei muka löytäny jälkee ja ajo takarajan yli. Otin sen pari kertaa takasin lähtöön ja sitten nosti ensin takajäljen ja kun sanoin vaan että takajälki niin koira teki täys käännöksen ja lähti jälkee oikeeseen suuntaan. Mistä ihmeestä se on oppinu mitä takajälki tarkottaa kun ei oo sitä koskaan ennen nostanu? On se fiksu. 

Itse jäljestys meni varsin mallikkaasti ja sain taas olla jarrumiehenä. Peuran pipanat ei kiinnostanu millään tavalla ja ajo jälkee niiden kohdalla ihan kuten missä muuallakin. Maasto on tosi kuivaa joten sekin tuo oman haasteen jäljestykseen. 

Kaikki kepit nousi varsin mallikaasti ja nyt Trip on kehittäny ilmaisuaan niin että menee jäljen suuntaisesti maahan ja nakkaa kepin ilmaan :) Nyt asia kehittyy siihen suuntaan miten sen haluaisin sen olevan sillä tahtoisin että ilmaisee kepit menemällä maahan mutta Trip on eka koira jonka oon antanu prosessoida tätä asiaa ite ja ei huonosti oo menny ollenkaan. 

Ryteikön läpi se meni kuin vanha tekijä, mä olin riippa perässä. Muutenkin sain olla varovainen jarrumiehenä sillä maasto oli varsin kivikkoista eli sammaleen alla oli paljon kiviä. 
Oon tosi tyytyväinen taas koiran työskentelyyn jäljellä ja hyvin se osaa ite nauttia palkasta aina kepeillä, varsin reteebä on aina ilmastuaan kepin. 


Jäljen jälkeen lähdettiin pitkälle lenkille ja maasto oli varsin kivikkoista kun poluilla on menny paljon enduropyöräilijöitä joten maasto oli täynnä railoja ja kivet oli noussu esiin. Keli oli mitä hienoin kun pärjäs ihan t-paidalla. 

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Jäljellä

Tänään suunnattiin taas metsään ja jälkihommiin. Harmitti kun tajusin matkalla että pyssy jäi kotiin sillä tarkotus oli taas ampua ennen jäljestystä, no ens keralla taas. 

Jälki lähti jälleen janalta mutta nyt janan vasemmalta puolen kun kaikki oon tehny oikeelta tähän mennessä. Jälki oli jotain 500-600m luokkaa, hitto kun mun sport tracker on nollannu ittensä ja en oo saanu asetuksia paikalleen. 
Jälki sisälsi kolme kulmaa ja viis keppiä. Hienosti Trip ilmaisee kepit, ottaa suuhun ja laittaa maahan. Se jopa yllätti mut ekalla kepillä kun en ite sitä merkistä huolimatta tajunnu. 

Janan alussa koira jo tiesi homman nimen ja nätisti nosti jäljen ja lähti rauhallisesti eteenpäin. Hauska oli huomata että ekan kepin jälkeen alko vauhti kasvaan joten mulle jäi jarrumiehen hommat. 

Nyt ei ajeltu kulmiakaan pahemmin yli, viimenen meinas mennä pitkäks mutta asia korjattiin. Hauska oli tänään huomata että kun meinas mennä pariin kertaan kepin yli niin kun sai hajun siitä niin ite jäi ettiin ja ilmas sen!

On se hauska kaveri ja ihana kattella kuinka palkkaantuu tekemisellä. Sai kyllä makupalan joka kepillä ja nännikumin jäljen päätteeks leluks. Hyvin on oppinu että lelu tarkottaa että homma loppuu eikä koita mennä takas jäljelle. 

Tehtiin vielä lenkin päälle vähän tottista ja hienoo oli seuraaminen. 

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen puuhastelua

Perjantaina aamusta lähdettiin kohti Someroo sillä edessä oli paimennuksen täyteinen päivä. 
Aamupalalla meidät jaettiin kolmeen porukkaan ja oltiin Kimmon kanssa pellolla, Kimmon apuna oli Wenja. 
Meidän reeni muodostu kaarien aukaisusta ja stopeista, me ei käytetä keppiä vaan paineen luojana koiralle riitti Kimmon työhanska. Hauskaa oli ja saatiin aikaseks jo järkevällä vauhdilla tapahtuvaa kaarella juoksua. 

Marika jossain kohtaa sano että yks nartuista on tärppipäivillä mutta en olis koskaan uskonu että se on Wenja, sillä Trip ei kiinnittäny Wenjaan mitään huomioo pellolla. Sillä on kyllä niin vahva motivaatio työntekoon että ees tärppi päivänen ei narttu ei saa sitä horjahtaan!
Kun oltiin sisällä Trip anto Wenjan olla ihan vaan sanomalla, toki meinas olla liikaa kun neiti tuli tarjoon itteensä, mutta sekin flirttailu loppu sanomalla. Taimi alotti kans juoksut ja Taimi on aina ollu Tripin idoli joten siitä oli sisällä kiinnostunu mutta anto senkin olla. 
Kyllä tolla koiralla on palikat päässä paikallaan!



Jäätiin yöks Woollandiaan sillä lauantaina oltiin menossa Tsaulle agikisoihin. 
Meillä oli mukava ilta joka alotettiin lenkillä ison koiralauman kanssa ja Marika ja Virpi oli myös mukana. 
Illalla sain hienon Marikan teettämän taulun Tripistä meidän TVA-tittelin johdosta ja se taulu sai mut sanattomaks on sen verran hieno!



Lauantaina Lotta ja Tiikeri lähti meidän kans aamulla mettään lenkille. Ja sen jälkeen aamupalaa ja auto kohti Tsaun hallilla. Edessä oli neljä rataa tuomareina Henri Luomala, Timo Teileri ja Asko Jokinen. 
Tulokset meidän osalta oli 10, 15, 20 ja 5. 

Ekalla radalla rimoja kolisi mutta tippu vaan yks ja yks kieto muurille. Tokalla radalla sattu ja tapahtu, koira lähti putkesta väärään suuntaan ja tuli ylimäärästä matkaa ja muuten tippu kaks rimaa ja pari kieltoo mun sähläämisen takia mutta silti päästiin vielä ihanneajan alle :)
Kolmannella agiradalla oli taas mun hätäilyä ilmassa ja siitä virheet. 
Hyppäri oli mielenkiintonen kun Jokinen ei voinu käyttää Luomalan rataa mutta ei ollu suunnitellu mitään joten se keksi päästään meidän hyppärin. Radalla riitti vauhtia ja me selvittiin neljänneks viimeselle esteelle nollalla kunnes putken jälkeen näytin vinon hypyn huolimattomasti ja kielto. Vaikka korjasin kiellon niin aika oli -12,risat eli lujaa mentiin. Tyytyväinen päivään vaikka ei tullu nollia mutta opin kokoajan lisää ton raketin ohjaamisesta. 

Sunnuntaina mentiin jälkimettään ja samalla kun jälki vaheni sahailin uusia keppejä ja siinä samalla sahasin peukaloon...

Jälki lähenteli pituudellaan ykkösen jälkee. Vauhtia riittää edelleen mun makuun vähän liikaa mutta varsin hyvin pysyy jäljellä. Nameja oli nyt varsin vähän ja huomas koirasta että ei olla ajettu näin pitkää joten lisää tämmöstä. 
Päälle kunnon reipas mettälenkki. 


Iltapäivällä menin vielä Mellan ja Maritan kanssa tallille kattoon niiden varsaa. Oli ihanaa olla pitkästä aikaa tallilla vaikka en paljon mitään tehny mutta nautin olemisesta heppojen keskellä. 

Maanantaina mentiin taas jäljelle ja ammuin Tripille ennen jälkee, mutta se ei jäljestykseen vaikuttanu eli ampuminen ei sitä ressaa. 
Ekaa kertaa laitoin neljä keppiä jäljelle ja hienosti Teip ilmas kepit. Se haluaa napata ne suuhunsa ja tuoda mulle mutta katotaan mihin ilmaisuun päädytään. Yhdessä vaiheessa ajo yhden kulman yli ja hukkas jäljen mutta taisteli ittensä takasin jäljelle ja hyvin ajo loppuun. 
Sen jälkeen mentiin taas kunnon mettälenkki. 

torstai 17. huhtikuuta 2014

Pk-tottisreenit

Iltasella lähdettiin Mutalaan reenaamaan, oltiin sovittu Sarin ja Sabinan kanssa reenit. Tripille ei ammuttu tottiksessa kun oon ampunu sille vaan mettässä.
Otettiin ensin Ukko ja Trip kentälle kun kummallekkaan ei ammuta vielä kentällä.  Trip meniensin paikkamakuuseen ja hyvä oli tätä testata taas silleen että koira ssuoraan autosta makuuseen. Välillä siirryin Sarin kans henkilöryhmään ja se ei aiheuttanu Tripille ongelmaa. Makas todella rauhassa vaikka pidin sen maassa vielä Ukon hyppynoudon ajan. Ainoo virhe oli että kun menin sitä nostaan siirty lonkalle mutta sitä ei Sari nähnyt.

Tottiksessa tehtiin kaavio läpi ja ajoittain kontakti hiukan hapuili mutta ei mitään pahaa. Istuminen oli ollut tosi hyvä ja maahanmeno oli nopee. Luoksetuloon mun pitää nyt löytää käsky mikä ei liity tokon sillä ennakoi stoppeja. Tasamaanoudossa sai taas vääntää silmän käytön kanssa mutta siitä selvittiin.
Telineelle siirtymistä ei olla vielä harjoteltu ja pongashan se ne kapulat joten sitä reenattiin muutamaan kertaan. Hyppynoudossa este ei ollu täys korkee, sillä en oo sitä vähään aikaam ottanu. A-estettä ei tehty ollenkaan kun sitä ei oo tehty kuin loivalla esteellä.

Muut koiruudet reenas välissä ja mä olin ampujana Sarille ja Sabinalle joten Trip kuuli paljom laukauksia kun auto oli kentän laidalla.
Lopuks tein ekaa kertaa pitkällä matkalla eteenmenoja. Ensin vietiin lelu yhdessä ja noin kentän puolestavälistä lähetin sen lelulle ja hitsi mikä vauhti ja suora hyvä eteneminen. Tokalla kertaa vietiin vielä yhdessä mutta nyt otettiin reilu kentän mitta matkaa ja taas eteni suoraan ja lujaa! :) Saas nähdä kuinka hyvin tulee totteleen maahan käskystä mutta kun tosta vauhdista putoo maahan niin se on näyttävä liike!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Janakkalasta TUPLAnolla

Aamusta lähdettiin kohti Janakkalaa sillä meillä oli agikisat ja maksit alotti klo 9.00. Tuomarina kaikilla kolmella radalla oli Pertti Siimes. 

Ensin alotettiin agiradoilla ja eka rata näytti mukavalta kävelyn jälkeen, mutta kun ensimmäiset koirakot pääsi radalle huomattiin että ei se ihan niin simppeli ollukkaan kun miltä ensin näytti. Meillä pysy suunnitelmat hyvin hallussa ja tehtiin meidän ihan eka nolla!! Mä olin fiiliksissä!


Sitten vuorossa toinen agiarata ja se oli periaattessa eka rata toisinpäin muutamalla pienellä muutoksella. Tällä radalla parissa kohtaa mun suunnitelma ei pitäny mutta koiran estehakusuus pelasti päivän ja TUPLAnolla oli totta!


Hyppärillä oli sopivasti vauhtia ja haastetta. Mun suunnitelmat piti tokavikalla esteelle asti ja kun jouduinkin ottaan koiran toista kautta kun suunnittelin niin jäin eteen ja rima alas. No ihan oma moka, aika oli -5,38 joten ihan hyvää menoo koko päivän. 

Janakkalassa oli käytössä merkkivalo puomin molemmissa päissä ja ei jääny siten jossiteltavaa kontaktien kanssa puomilla. Sen mitä sitä seuraa niin hyvin näytti pelaavan. 
Kotimatkalla poikettiin mäkkärissä ja Trip sai juustohampparin minkä oli ansainnu, olis kyllä voinu saada kaks sen verran hieno oli tänään!

Eilen meillä oli todella hyvät alueellisen reenit ja torstaina Harrin reeneissä tehtiin 32 esteen rata läpi vitosella, joten hyvin menneet reenit tuo hyvää tulosta. Ens lauantaina kisataan Liedossa neljällä radalla. 

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Korkattiin jälkikausi

Harvemmin sitä näin huhtikuun alussa pääsee tekeen jälkee, toki monet on tehny jo maaliskuussa mutta me keskityttiin tva-tavoitteeseen ja nyt kun se on hanskassa aletaan tekeen taas mettähommia. 

Kävin ensin tekeen jäljen ei ollu mikään megapitkä oli vaan jotain 100m, mitat viimesyksynä meno oli aika kaahausta ja halusin nähdä missä mennään. Alussa oli nameja ja jonkin verran matkalla. Syksyllä Trip ei suostunu syömään jäljellä vaan höyrys meneen. 



Annettiin jäljen hetken olla ja aattelin opettaa keppejä tässä välissä. Ensin tiputtelin niitä polulle ja palattaessa käskyllä houkuttelin sitä ettiin niitä, viime syksynä ei noteerannu keppejä oikeestaan ollenkaan. Nyt etsi oikeesti nenällä keppejä ja kun löysi nappas sen ilosena suuhun ja siitä lähti lelupalkka. Sama toistu kaikilla neljällä kepillä!
Sitten vein kepit mettään ja tiputtelin samalla tavalla ja koira nosti kaikki kepit. Siinä tekemisen ohessa tajusin että kuljetaas mun jäljet oikeeseen suuntaan eikä mitään takajälkee pitkin. Ensin tiputeltiin kapulat ja palattiin alkuun ja jälleen hyvällä motivaatiolla nosti kaikki kepit!!!

Sitten mentiin jäljelle jossa oli kaks 90 asteen kulmaa. Keskitty tosi hienosti nameihin ja toki vauhti nousi jäljen edetessä mutta työ muuttu tosi tarkaks nameilla. Ekan kulman meinas jyrätä yli mutta koulutusmielessä otin sen takasin ja pistin sen ajatteleen asian kunnolla läpi ja hyvin työsti asian. Toisessa kulmassakin piti hiukan kertoo että keskity mutta ollaan tosiaan ekalla jäljellä sitten syksyn joten liikaa ei vielä pidä vaatia. Trippiä on onneks varsin helppo lukee että millon on jäljellä. 

Ennen lenkkiä tehtiin vielä muutama janareeni, tätä ei olla koskaan tehty. Janat oli toki tosi lyhyitä ja ensin Trip ihmetteli että mikä jälki kun oli vaan puhdasta mettää, mutta ymmärsi jatkaa ja sai palkan löydöstä. Janan jälkeen oli lyhyt namijälki. Trip seuras kaikki janojen teot ja tekeminen parani kerta kerralta, ehkä me loppukesästä ollaan kokeessa :)

Jäljen jälkeen tehtiin kunnon mettä/peltolenkii, käytiin kuvissa näkyvällä kivalla heinäpellolla mihin heti suunnittelin lampaita ;)