Agikisa Lempäälässä

Ei ihan paras lähtökohta agikisoille kun ohjaajasta ei irtoo ääntä, siis toki jotain piipitystä ja kähinää mutta ei oikeesti ääntä. Ääni lähti eilen päiväunien aikaan sillä kun heräsin päikkäreiltä niin ääni oli kadonnut. 

Lähdettiin kuitenkin Lempäälään Tamskin kisoihin kun ohjaan kuitenkin Trippiä paljon ilman ääntä. 

Ekana oli Markku Kaukisen tekemä hyppäri ja siinä oli pitkiä välejä ja pari suoraa putkee joten lujaa mennään.. Kysyin vielä ennen rataantutustumista Harrilta neuvoja ja näin tuli hyvä suunnitelma tehtyä. 

Kepeille asti meni tosi hyvin eli esteelle 9 sitten hiukan nykäsin keppien lopussa ja koira tuli tokavikasta ulos..korjasin vikan välin ja matka jatku. Viimenen suoraputki oli este 15 ja siitä Trip ajautu ohi ja oli menossa väärästä päästä sisään :) Tulos siis 10 ja kaikkien korjailuiden jälkeen aika oli vaan -1,90 ja sijoitus muistaakseni kuudes. 

Toisena oli Wyffen agirata ja se oli sujuva rata. Mun äänestä johtuen Trip ei ymmärtäny ekaa käskyä lähtee vaan epäröi että tuliko lupa vai ei. Sitten uudella käskyllä jotenkin sen askeleet sekos ja otti ekan riman alas. 

Rata oli hyvä ei mitään isoja kaarteita ja hienot kontaktit, A alkaa oleen kohta varsin hyvä vielä tarvii reeniä mutta enää ei tuu tuijottelua. 

Kyllä otti päähän se eka rima... Aika oli muistaakseni -10,56 etenemä oli 4,19 jos muistan oikein sijotus oli 4. Meidän aika oli luokan toisiks nopein ei jääny isoo eroo voittajaan mutta tämmönen tää laji on...

Kati oli käymässä kisoissa ja oli tehny Tripille uuden oikeen kokosen pannan ja mulle hienon lammastrikoopipon! Kiitos Kati!

Alueelliset reenit

Tänään taas päästiin Teron oppiin kun oli alueelliset reenit meidän hallilla.

Rata oli jälleen haastava ja 28 estettä pitkä. Alussa mulle haaste oli saada koiran hyppysuunta oikein sillä kaks ekaa syötti väärään suuntaan kun otettiin linjaa kolmoselle ja nelosella. Ovelaa mutta kun koira lähti vinosti niin suunnat nelosena olleelle putkelle tuli ns ilmaseks. 

Renkaan kanssa ei tänään mitään ongelmia vaikka koira hyppi sinne ite, hyvä että ongelmat ratkee. Samoin A alkaa oleen paremmassa kunnossa eli päästään eroon silmän käytöstä sielä, jes eli lisää nopeutta. 

Trip on kyllä hieno se on todella flexiibeli kropastaan sillä se kääntyy todella pienessä tilassa vaikka on iso koira. Ja kuten Tero sano että kun koirassa on tarpeeks jerkkua niin se kykenee kääntymään todella pienessä tilassa. 

Vaikka oma kunto ei ollu tänään kovin hyvä torstaina alkaneen flunssan kanssa niin hyvin saatiin rataa tehtyä. 

Seuraavat alueellisen reenit on jo ens viikolla eli 1.12 ja sitten tuleekin näihin vähän pidempi tauko kun seuraavat reenit on sitten ens vuonna. Mutta sen mukaan mennään miten porukalle parhaiten sopii. Mutta kivoja ja hyödyllisiä on nää reenit kuten Harrinkin reenit. On hienoo että meillä on kaks todella pätevää valmentajaa. 

Agikisoja ja pentupäivät

Oltiin kisoissa Hyvinkäällä 10.11. tuomarina tuolloin toimi Anne Huittinen.

Radat oli tosi kivat ja sellaiset suoraviivaiset missä oli kuitenkin tekemistä.

Alotettiin hyppyradalla ja menikin kivasti, mutta en osannu ajatella että Trip saa niin paljon vauhtia, kun kepeiltä mentiin putkeen väärän pään ohi putkeen. Vauhtia olikin niin paljon että koira liukastu ennen putken päätä ja liuku mahallaan ohi putkesta. Siitä sitten saatiin 5vp ja muuta virhettä ei radalta tullutkaan, joten harmitti vietävästi toi liukastuminen.

 

Kaks muuta rataa oli agiratoja ja toisessa Trip tuli pituudelta pois ennen aikojaan joten hyl ja toisellakin radalla tapahtu kaikenlaista, joten nollista saatiin vaan haaveilla =)

 

Viime viikonloppuna lähdettiin Lietoon kisoihin, sielä oli neljä rataa. Tuomareina oli Eija Berglung ja Pertti Siimes. Radat oli kaikki kivoja ja vauhdikkaita. Ennen ekaa rataa lämmittelin ulkosalla ja sain Tripin tuleen keppien tokavikasta välistä ja tein sitten saman tyhmän mokan radalla ja sieltähän se tuli välistä, korjasin kepit alusta ja sitten seuraavan hypyn koira hyppäs vielä väärään suuntaan... joten hyl.

 

Seuraavalle radalle Marika ehti katsomoon ja sillä oli nuorisoo mukana eli Muikku ja Martta. Neidit oli hallilla kuin kotonaan eikä hälinä häirinnyt vaikka olivat ekaa kertaa agikisoissa. Muikku olis jollekkin kivalle ihmiselle hyvä harrastuskoira.

 

Eija oli tehny varsin lyhyen radan oliko 17 estettä ja varsin suoraviivainen hyppäri. Mä myöhästyin kakkosesteeltä lähdössä ja näin olleen persjättö seuraavalle putkelle myöhässä ja koira ajautu renkaasta vähän ohi, tästä 5vp. Lujaa mentiin koko rata ja vielä lopussa tuli yks poikittainen hyppy alas, mutta hienosti pelittää koira. Ihanneaika oli 39s ja meidän aika oli 29s ja risat...

 

Kolmas oli taas Siimeksen agirata ja nyt onnistuttiin oikeen kunnolla sillä rykästiin nolla ja oltiin tuloksissa 2. ja meidän eka LUVA! Etenemä oli jotain 4,7 m/s ja aika -10s ja rapiat. Hyvä me kuparinen meni rikki!

 

Neljäs rata oli taas Berglundin agirata ja sekin oli varsin vauhdikas. Jätin kepeillä koiran selän taakse ja idiootti oletin että tulee liikkeen mukaan, kun en ajatellu rataan tutustumisessa että keppien viimenen väli syötti koiran suoraan puomille. Sinnehän Trip hienosti meni =) Loppurata oli hyvä yhtä poikittaisen riman tiputusta lukuunottamatta. Hyvä fiilis jäi kisoista, mutta tota poikittaista tarvii reenata.

 

Marikan perässä lähdettiinkin sitten niille iltaa viettään ja Kimmo oli tehny meille hyvää ruokaa. Ilta suju jutellessa ja glögiä, Tripin tarjoomaa kuoharia ja punaviiniä juodessa. Hyvässä seurassa aika kiitää =)

 

Sunnuntaina oli vuorossa pentupäivät ja Marika reenas ennen muiden tuloo Aaronin kanssa joten mekin otettiin kierros sisähallissa. Siitä onkin taas aikaa kun Trip on lampaille päässy, mutta oli siihen nähden kuitenkin varsin rauhallinen. Sille ei nyt anneta pahemmin käskyjä vaan saa ratkoo ite asiat ja pitää tasapainon lampaiden takana. Varsin onnistunut kierros sisähallissa.

 

Kun muut tuli paikalle niin Eino myrksystä huolimatta me mentiin urheesti pellolle reenaan. Vaatteita oli päällä enemmän kuin tarpeeks, mutta eipä ne likaa ollu.

Otettin isolla laumalla jälleen kuljetteluja pellolla niin että en anna käskyjä vaan käsimerkeillä ohjailin koiraa. Tehtiin pari kierrosta pellolla ja hyvin Trip pelitti.

 

Tän jälkeen siirryttiin sisälle syömään ja kaikkia herkkuja porukka toi tullessaa, kiitos niistä! Saatiin hieno paimennuskoulu pyyhe meidän BH-kokeesta ja näitä on kuulemma tarkoitus keräillä ensi vuoden aikana lisää =)

 

Syömisen jälkeen Tuulia Appelby tuli pitään luentoo koiran oppimisesta ja se pari tuntinen oli varsin mielenkiintoinen. Paljon tuli uutta asiaa ja sellasta ajatuksia herättävää. Tuulialla ja hänen miehellä on klinikka Somerolla ja auttavat paljon käytöshäiriöstä kärsiviä eläimiä.

Luennon jälkeen juttelin Tuulian kanssa Leon tilanteesta ja se oli todella silmiä aukasevaa ja ymmärrän nyt tota koiraa enemmän ja sen pahaa oloo. Voipi olla että tässä lähitulevaisuudessa joudun tekemään vaikean ratkaisun koiran etuuden nimissä.

Parasta terapiaa ikinä

En voi kyllä tarpeeks hehkuttaa miten hienoo on että oon saanu niin hienon koiran kuin Trip! Se tunne kun oikeesti koira sopii käteen kuin hanska ja molemmat haluaa tehdä toisilleen täysillä töitä ja auttaa toinen toistaan parhaaseen suoritukseen yhdessä. Se tunne on vaan ite koettava jos mahdollista niin ymmärtää mistä puhun. 

Torstaina oli taas Harrin agireenit ja se mies osaa tehdä haastavia ratoja mutta kivoja sellasia. Torstain rata näytti paperilla pahemmalta kun miten kiva se oli sitten koiran kanssa juostessa. Kuvasta voi jokainen päätellä itte millaiselta rata vaikuttaa:

Radassa on haastavaa että välillä on pidempiä välejä ja välillä taas tiukempaa tekemistä. Tällä radalla tuli Tripille ensimmäinen haavan aiheuttanut haaveri kun tuli muurille ja lähti kääntöön liiankin hyvin ja siitä syystä poski otti kosketusta muurin pystypalikkaan ja pala pois silmän alta. 

Onneks vaan pintanaarmu joka jo paranee kovaa vauhtia. Ja se mikä parasta että koira ensin vähän jännitti osumaa mutta unohti sen heti lelun saatuaan. Ja tehtiin onnistuneita jaakotuskäännöksiä tähän kohtaan joten ei jääny ongelmaa osumasta. 

Kun koko radan pääsi rykäseen parilla virheellä läpi niin taas tiesi juosseensa. Nää reenit on aina hyviä henkireikä työviikkoon, sillä just nyt on töissä ihan liikaa hommia joten kunnon fyysinen rääkki nollaa hyvin kropan ja pään. Vielä kun hallilla on hyvää porukkaa reenaamassa niin enempää ei voi ihminen harrastukseltaan toivoa. Tästä jatketaan sunnuntain kisoihin. 

Tokoilua

Iltasella oli taas kouluttajien reenit ja mentiin Tripin kanssa reenaan. Ensin tehtiin evl:n paikkamakuu ja halusin olla eka, sillä kahdessa viime kokeessa koira on noussu istuun muiden käskyistä. Makuu oli hieno mutta mun lähestyessä muutama tassun siirto. Mutta eipä tälläkertaa noussu muiden käskyistä!

Sitten liikkeissä alotettiin tunnarilla ja Riitta teki ensin ihan oman mielensä mukaan kuvion. Trip haki heti oman ja toi sen tosi nopeesti! Tähän en tietysti tyytyny vaan halusin että otetaan sellanen rivi mitä ollu parissa viime kokeessa. Ekassa vähän kokeili muutamaa väärää ei siis ottanu suuhun mutta kokeili niitä. Sitten toi kuitenkin oman. Toruin sitä moisesta käytöksestä kun toi oman. Otettiin uudestaan ja oman paikka vaihdettiin, nyt hienosti nosti heti oman eikä härkkiny vääriä. Riitta ei voinu uskoo että koiraa saatto torua siinä kohtaa kun sen tein ja että vielä tekee täysillä oman ja korjaa käytöstään. Mutta Tripille oon huomannu että tommonen toimii :)

Sitten ruutu niin että lähetys vasemmalle, ilman ongelmia hyvä merkki ja nopee hieno meno ruutuun ja nopee hyvä maahanmeno. Kävelyssä kun olin kääntäny selän ennakoi seuruuseen tuloo ja persus oli noussu. Koira uudestaan ruutuun ja kävelin kohti ja pois ja palasin palkkaan. Sitten lähdin uudestaan pois ja Sarin käskystä hyppelin ja pompin eteenpäin ja sivuttain yms :) palkkasin koiran ruutuun ja vapautus. Hyvin pelas tää juttu!

Saatiin tänään meidän uus ruotsalainen metallikapula ja otin sillä hyppynoutoo. Ekassa ahteri pysy suht hyvin maassa. Toisessa Riitta käskytti niin johan alko ennakointi. Riitta haki kapulan pois ja mä annoin koiralle palautteen. Uudestaan sama ja taas ennakoi nostelemalla persausta, annoin poskista ravistamalla vähän isomman palautteen mutta kapulaa ei haettu pois. Kun istuminen onnistu päästin koiran tekeen noudon ja sitten kunnon bileet pystyyn. 

Riitta ihmetteli että teen noudon suoraan oudolla kapulalla mutta näinhän se tulee kokeessakin. 

En tehny enää toista kierrosta kun tässä saatiin lopulta hyviä onnistumisia. Kerrankin maltoin olla ahmimatta mutta parempi lopettaa vähän liian aikasin kun joutu antaan palautetta niin koira saa pohtia asioita. 

Meidän uus kapula :)

Jäljellä pitkästä aikaa

On menny taas liikaa aikaa viimesestä jäljestyksestä. Kaikki kirjotteli eilen facessa että ovat olleet jäljellä, joten otin tänään itteeni niskasta kiinni ja jäljen tekoon kun päivällä on valosaa ja maa sula. 

Tein tänään jäljen vaan Tripille vaikka Leokin olis varmasti jäljelle halunnu, mutta en jotenkaan halua rissata sitä nyt liikaa kun ei tiedä varmaks mikä sitä vaivaa. Maanantaina Leo alottaa epilepsia lääkityksen ja sillon pitää soittaa Aistiin ja varata sille aika pään magneettikuvaukseen kun Marjut Pullin rahakeräys on tuottanu tulosta. Sillä toi kuvaus maksaa noin 1000€. Kuvauksen jälkeen ollaan ehkä viisaampia, kovasti Leo tahtois kipulääkkeitä mutta en niitä nyt anna kun alotetaan se epi lääkitys. 

Mutta siis jäljelle, se oli varsin kiltissä maastossa ja sisälsi kaks suoraa kulmaa. Nameja laitoin jokatoiselle askeleelle. Vauhti oli taas tauon jälkeen varsin kova ja nyt ei nameilla ollu merkitystä, viimeks koiraa hämäs namien vähyys mutta ei enää. Jälki oli liian lyhyt ja liian helppo maasto mutta parempi näin tauon jälkeen. Nyt pitää koittaa mennä metsikköön joka viikonloppu ja hinkata tätä niin pitkään kun kelit antaa myöden. Maasto vaikeammaks ja huomattavasti pidempi jälki ja pidempi vanheneminen jäljelle. 

Kengät pääsi tänään kunnon tulikasteeseen kun ensin jälkimettässä ja sitten lähdettiin kaikki lenkille. Lenkki tossa mettässä menee osan suonreunaa ja tähän asti se on ollu varsin kuiva. Nyt kun on satanu reilusti vesi oli noussu sinne reunoille ja oli varsin märkää. Vielä kun heittelin Tripille käpyjä suolle ja sitä piti välillä käydä auttaan niiden kanssa. Kengät oli varsin märän oloset ulkoo mutta jalat täysin kuivat ell kengät pelaa kuten pitäisikin! Onneks en maksanu turhasta näiden kohdalla. Sitten ne kuivu melkein kokonaan automatkalla joten täydellistä :) 

Nyt koirat väsyjä ja illalla vielä tottisteleen.