Toipumista taudista

En voi kun ihmetellä miten paljon ihminen voi nukkua... tässä on menny viikonlopun ja alkuviikon aikana useempi tunti nukkumatin matkassa, sillä ihan sipiks tää tauti vetää. Sunnuntainakin heräsin siihen kun Trip hyppäs sohvalla mun mahan päälle ja ihmekkös tuo kun kello oli jo viis ja mä olin nukkunu pari tuntia ihan heittämällä.
Maanantaina kun tulin lääkäristä niin piti ottaa ihan pienet unet, kun nukutti jo lääkärissä niin paljon ja joo tosi pienet niistä unista sitten tuli, sillä siinä livahti kolme tuntia! No kaippa se niin on että saikulla sairastetaan ja kun kroppa vaatii unta niin annetaan sitä sille. Huomenna pitäis mennä töihin ja onneks työviikkoa on jäljellä kaks päivää ja sitten ens viikolla onkin talviloma ja sen jälkeen käsileikkaus ja pidempi sairasloma.

Eilen jo sen verran pääsin ihmisten maailmaan, että mettälenkin jälkeen käytiin hallilla. Reenata sai sillon vaan Trip sillä kunto ei kestäny molempiin koiriin. Tripin kanssa tehtiin kontakteja, keinua, puomia ja A:ta eli kaikki käytössä. Sitten reenattiin keppejä taas niin että putki oli imuttamassa edessä. Saatiin hyviä toistoja ja hyvin koira pysyy kepeillä vaikka mä olisin missä. Leijeröin jopa itteni A:n ja puomin taakse, mutta ei aiheuttanu mitään ongelmaa vaan hienosti pujotteli loppuun asti. Tän jälkeen ohjaaja vaati jo päästä sohvalle lepään, reenikaveri olis vielä jaksanu vaikka kuinka =)

Hieno otos Leosta ruusut päässä, mutta tässä tulee esiin mudin pieni "kaikki heti mulle" -asenne eli kun annoin koirille luut niin Leo otti molemmat ettei vaan pikku veikka saa yhtään luuta =)

Tänään mettälenkillä mulla oli pieni koira jolla oli hirttäny pakki pahemminkin kiinni, se meni polkuja varsin näppärästi takaperin eikä kurvit haitannu vaan hienosti osas pitää ittensä polulla. Näkee että ei olla oikeen tehty mitään moneen päivään, kun toinen vaan ilonen ilme naamalla peruuttaa ja odottaa että käskyttäisin sitä tekeen jotain =)) Trippiä joutuu käskyttään että "nenä eteen" mikä tarkottaa että kääntyy oikeinpäin ja lakkaa peruuttamasta. Leo menee pitkin mettiä ja jäljestää pupujen jälkiä ja reenaa itteensä tuola umpihangessa ja toinen peruuttaa... on mulla hassut koirat.

Tänään tyydytettiin pienen koiran tekemisen halua ja mentiin mettälenkin jälkeen käymään hallilla. Tänään tehtiin ruutua ja haastavaa tästä teki se että ruutuun piti mennä A:n ja puomin välistä. Otettiin evl-ruutua eli ensin merkille ja siitä lähetys, ensin tehtiin niinpäin että merkiltä lähetys oikeelle ja hienosti koira osas hakee ruutuun vaikka meillä ei puomin takia ollu oikeen näköyhteyttä. Tottelee seisomiset ja maahanmenot kans hienosti, tehtiin myös voi-loppuja ruuduille ja hyvin rupee paikka pitään seuraamiseen tulossa.

Kun lähetin toistepäin ruutuun eli lähetys vasemmalle niin pieni koira ei muka osannu mennä ruutuun vaan tarjoili kontatktiesteitä =) Nyt tietää että mitä suuntaa ruudusta reenataan!

Leo pääsi kans tekeen ruutua vaikka se ei todellakaan kuulu sen suosikkeihin. Tänään siihen saatiin lisää uutta kuvioo kun sielä oli targetti ja Leo nappas sen suuhun ja sai siitä palkaks patukan. Kaikkensa pitää tehdä että Leo tykkäis mennä ruutuun, no lakkashan se into jossain kohtaa kuten odottaa saatto... ja vielä kun Helena tuli halliin niin senhän piti mennä vaan haukkuun sinne ja kerään raptustuksia. 
Otin sen kuitenkin vielä läheltä pariin kertaan ruutuun, että jäis päällimmäiseks hyvä mieli.

Trip vielä kerran halliin ja ei saatu sitä vasemmalle toimiin sen paremmin, mutta oikeelta taas haki hienosti ruudun. Otin muutamat kepit ja hienoja keppejä pieni koira taas teki, pahimmillaan tein niin että lähetin sen puomin päästä ja leijeröin puomin siihen väliin, ei haitannu työn tekoo, kuten odottaa saattaa. 
Otettiin vielä puomi ja A muutamaan kertaan ja pieni koira on tyytyväinen kun pääsi tekeen töitä =)