Jotain uutta ja jotain vanhaa

Wauden reeneihin on tullu uusia elementtejä mukaan, kun ollaan alettu reenaan jälkee, tunnaria ja kontaktilla tarvittavaa mattoo sekä esineruutua.

Jäljellä jouduttiin ensin vähän neuvotteleen, kun ensin oli sitä mieltä että homma on ihan liian jännää, kuten moni muukin uus asia. Mutta kun sai pari helppoo vauvaruutua ja sitten miettiä asiaa hetken niin nyt ajaa jo pieniä jälkiä joissa on aina 90 asteen kulma. Viimenen jälki viikolla oli sellanen että tehtiin kolme lyhyttä että sai välissä aina palkan, mutta ehkä näitä vois pikkuhiljaa yhdistää yhdeks pitkäks kun enää vähän ihmetyttää se muija joka tulee hiljaa perässä =)

Tehtiin tuolloin myös tottista ja pidän sen remmissä että saan oikeen paikan vahvistettua ilman että tarvii antaa pakotteita kun remmi menee mun jalkojen takaa niin ottaa ns itse pakotteen jos menee liian eteen. Alkaa sujuun kivasti ja ääntä tulee enää tosi vähän ja jos tulee ääni tietää ite että se on väärin ja korjaa.
Tein myös muutaman luoksetulon ja niissäkin ääni onneks katoaa kun varmuus tulee mukaan kuvaan.

Tripille tein kolme janaa ja 90asteen kulmat tai terävän kulman. Se otti kaks ekaa kivasti, vähän oiko kulmia mutta kepit nousi päästä. Kolmannella jotenkin sitten sokka repes ja koitti runtata vauhdilla terävän kulman yli mutta otin sen takasin ja rauhotin tilanteen niin löytyhän se kulma, mutta sitten taas heitti höyrylle ja loppukeppi hukku mettään. No siitä ei saanu loppupalkkaa vaan joutu liinassa hakeen mun kans janamerkit pois ja siitä olikin sitten vakava työnsuorittaja ihmeissään. Kun lähdettiin lenkille koitti paikata puuttunutta keppiä kun etti sitä ihan muualta kun missä jälkee tehtiin, mutta yritti kuitenkin =)

Esineitä Wauden kanssa on tehty niin että on yhdessä viety kolme ja sitten lähetän sen etsimään ja hyvin etenee alueella ja etsii kunnolla esineitä eikä heti luovuta jos niitä ei näy. Kun ollaan tehty näitä niin että molemmat on mukana niin toinen on puussa kiinni, mikä on hyvää reeniä Waudelle että joutuu odottaan eikä aina pääse höökään.

Tunnaria ollaan piiloteltu sammalikkoon ja siinä on myös nenä hyvin mukana, sillä tunnaria ei näy kun peitän sen niin syvälle. Tässä vielä välillä kierrokset nousee, mutta työskentely jatkuu vaikka ääntä tulee. Kotona koitin kasojen kanssa , mutta vielä ihan liian aikasta että muita on näkyvillä kun ottaa minkä eka näkee. Reenit siis jatkuu.

Mattoreeni on menny hyvin jakeluun eli mulla on sellanen pieni ovenedusmatto ja siihen tietyllä käskyllä pitää ottaa jalalla osuma kun juoksee. Mattoa oon laittanu eri alustoille ja siihen lähestymisiä eri kulmista ja vauhdeista ja hyvin oivaltaa että sen kautta tarvii juosta. Tästä ne juoksarit lähtee kehittyyn kun keksii oivat keinot.
Tripille ottanu samaa, katotaan saataisko sen kans ennemmin tätä kautta homma kuosiin kun bumbbereitten kautta.

Vanhana juttuna on viime viikonlopun kisat Janakkalassa. Tuomarina kolmella ekalla radalla oli Allan Mattson, nämä kolme rataa oli agiratoja.
Kahdella ekalla radalla Trip oli hyvin yliohjautuva eli kun teki käännöksen normaalissa paikassa mistä koira lukee edessä olevan esteen niin nyt teki heti todella pienessä tilassa käännöksen ja ohitti edessä olevan esteen.... Eka rata meni tän takia hylkyyn ja toisella sain taisteltua meidät vitosella maaliin. Kolmannella radalla oli jo enemmän normi ittensä mutta sellasta hassua herkkyyttä oli matkassa koko päivän ja tulikohan tältä radalta 10vp.
Viimesellä radalla oli tuomarina Heidi Viitanen ja se oli hyppäri. Rata oli kiva, mutta miksi ihmeessä rimat pitää vetää tappiin? Kyllä niitä eroja muutenkin tulee, mutta mutta.. Meillä oli hyvä alkurata sitten menin huutaan yhdessä kulmassa kun koira riman päällä niin mitäs muutakaan siitä seuraa kun että rima alas. Sitten keppien jälkeinen takaakierto oli muka kovin vaikee ja sitä piti korjailla kahteen kertaan. Silti kaiken jälkeen aika oli -6,80 tai jotain että kuinka hyvä oliskaan ollu sujuvalla radalla. No nyt 15 virhettä matkaan. Kisat jatkuu vappuna Seinäjoella, joten sielä koitetaan uudestaan.

Niin lähellä mutta...

silti jäi lauantaina niin kauas ensimmäinen valiokiinnitys rallytokossa. Tuomarina Tamskin kokeessa oli Minna Hillebrand.
Tein taas valmistelut kuten viime kokeessakin eli kun mestarilla alotettiin olin ajoissa paikalla ja reenasin radan tehtäviä noin 20min ennen rataantutustumista. Se vaan alko hirvittään että lopussa kaikki eteentulot koira käänsi puolenvaihdoks edessä, pikkusen alko hirvittään että mitä radalla tapahtuu. Tässä kohtaa oli parempi viedä koira autoon kun jatkaa.

Me startattiin kolmantena ja onneks siinä oli taas aikaa reenata ja vahvistin pelkkää eteentuloo enkä tehny yhtään puolen vaihtoo radalla vaikka se sielä olikin.
Alku oli jännä kun heti toisena oli kolmen hypyn sarja, mutta toisaalta se sai Tripin rentoutuun ja musta loppurata meni tosi hyvällä ja rennolla otteella. Ainoo vaan että tyhmä reenasin merkkiä agin numerokyltillä ja rallyn kyltit on samanolosia mutta toki isompia, lähti siis ensin eteen sielä olevalle kyltille ja siitä -1p.
Edessä puolen vaihdon jouduin uusiin, sillä Trip meinas lähtee kiertään sitä kylttiä, en tiedä sitten oliko verkan ongelma sekottanu jotenkin sen ajatuksia. Mutta kun uusittiin teki sen aivan täydellisesti mutta toki siis -3 uusimisesta, mutta kannatti. Saatiin toinenkin -1 kun muka olin toistanu liikaa käskyä eteen 1-2-3- askelissa...

Käytösruutu oli istuminen oikeella ja ennenkö tehtävä alko, oltiin jo paikalla herättelin Tripin huomioo pienellä nyppäsyllä remmistä ja en tienny että tämmöstä ei saa missään kohtaa tehdä rallykokeessa ja tästä saatiin ylimääränen -2 joten loppupisteet oli 93 kun ilman tota mun nyppäsyä oltais saatu eka kiinnitys valioon... Molemmilla kerroilla se on jääny tosi pienestä kiinni, ekalla kertaa kaatu kylttiteline ja nyt toi mun tyhmyys.... No ehkä se sieltä vielä tulee...

Waude on pariin kertaan reenannu Harrin reeneissä ja viime viikolla päästiin tekeen 9 esteen rataa ja sille alettiin opettaan putkijarrua. Sitten se teki jaakotusta, joten uutta asiaa tuli pienelle koiralle ja oli kyllä väsy kotona.

Lauantaina kävin ostamassa pieniä mattoja ikeasta, joiden avulla meinaan opettaa Waudelle juoksarit. Nyt ollaan vähän sheipattu mattoa ja sitä pitää jatkaa, ehkä myös Tripille samaa vois tehdä.
Muutenkin alkaa Wauden tottis näyttään ajoittain hyvältä, sillä ääntely pienenee kokoajan ja pystyy tekeen jo kivaa seuraamista. Kaukot on tosi hyvällä mallilla mutta toki vielä paljon juttuja puuttuu, mutta hiljaa hyvä tulee.

SM-nollat kasassa

Eilen lähdettiin viiden tunnin yöunilla Sipooseen, kellon soidessa koirat katto sen näkösenä että et oo tosissas. Ne sai kuitenki nukkua automatkan kun mun piti pysyä hereillä sillä et voi soittaa kellekään kuuden jälkeen aamulla.

En oo ennen vielä tolla hallilla käynyt on aikas uus, sielä on sama jutagrass kun Tamskilla mutta ovat tehneet paljon järkevämmät pohjat niin ei oo niin pehmee kun Tamskilla. Sipoossa sielä on asfaltti alla ja paksu musta solukumimatto ja sitten jutagrass.

Päivän tuomarin oli Esa Muotka ja tosi kivat radat oli tehnyt. Ekana alotettiin agiradoalla ja kun päästiin maaliin luulin että saatiin kaikilta kontakteilta virheitä, näin vaan puomin alastulo vitosen ja kun näin tulokset se olikin meidän ainoo virhe eli vitosella maaliin.

Toisen agiradan alku tuotti päänvaivaa sillä lähdin varsin lopussa 60 koiran luokassa niin ehti kattoon muita. Alussa oli kakkonen takaakiertona ja se ei ollu linjassa kolmosen kanssa mistä mentiin lyhyen putken kautta kepeille. Monien koira kääntyy kolmosen jälkee jaloille ja meni väärään putkeen. Meinasin tehdä tyhmyyksiä ja muuttaa suunnitelmaa mutta en muuttanu tein vaan käännöksen kakkosella paljon aiemmin kun mitä harjoittelin ja hienosti koira paino kepeille. Otin kontaktit tosi tarkasti edellisen radan takia ja tähän palo aikaa. Saatiin nolla sijotuksella 6/60.

Viimeisenä hyppäri missä tuli paljon rengasvirheitä, se jouduttiin jopa vaihtaan kun yks koira meni niin lujaa sitä päin että ketjut hajos. Päästiin nollalla kolmanneks viimeiselle eli pituudelle ja ohjasi sen huolimattomasti, tyhmä mä, ja koira tuli ohi ja se siitä. Siihen valu tupla mikä vielä tarvitaan karsintoihin.

Mutta meiltä puuttu yks aginolla sm-kisoista ja nyt se on kasassa!!

Reeniä, reeniä....

Poikien kanssa on nyt reenattu vähän tiiviimpään tahtiin.

Sunnuntaina mentiin hallille ihan vain tottisteleen, välillä tarvii tätäkin lajia reenata =)
Waude opetteli kosketusalustan ja sitten myös menemään alustalle ruutunauhojen sisälle. Ja se oli vasta jännää kun oli turkoosi nauha ja punaset tötteröt.. toi pieni koira kyllä keksii aina uusista asioista aina jotain hassuteltavaa. No jumpattiin aihetta kunnolla ja toki tuli taas aika moista ääntelyä, mutta näinhän se tekee kun on jokin uus ja jännittävä asia esillä.

Tripille tein ruutua myös niin että lähetin sitä alustalle ja siitä ruutuun, sen kanssa ei vielä kesän jälkeen oo reenattu tyhjään lähettämistä. Toki se jo kokemuksesta tietää että ensin juostaan eteen ennenkö pääsee ruutuun, mutta kun merkki puuttuu niin tarviihan tätäkin reenata. Ja onhan se 10m yllättävän pitkä matka noin tyhjään lähtee. Tein myös pelkkää alustalle lähetystä niin että alusta oli ruudun lähellä että siitä tuli häiriöö ja muutaman kerran lankes koira ansaan.

Wauden kanssa otin vielä ekaa kertaa lankkuhyppyä, mutta eihän se taas ollu mikään ongelma sen mielestä, toki onhan se tehny muuria agissa joten eihän toi siitä sinänsä eroo kun ei siitäkään läpi näe.

Maanantaina käytiin aamusta hallilla aksaamassa. Tripin ohjelmaan kuulu a-jumppa, mulla oli vaan ainoostaan kaks mustekalaa, joten sain vain yhden bumberin alastulolle, mutta se oli ihan hyvä. Sain sitä mallattua about oikeelle korkeudelle, että osuu alastulolle. Toki muutama pummi tuli matkaan mutta se on normaalia.
Reenasin Tripin kanssa myös rallyn käännöksiä ja oikeella seuraamista sekä istumisia mitä pummi viime kokeessa. Koehan on tulevana lauantaina taas edessä.

Waude sai tehdä pientä rataa ja sillä oli taas kivaa, leluja oli lattia jälleen täynnä mikä ensin muka hämäs sitä ja niitä piti käydä napsimassa. Mutta hyvin keskitty lopulta hommaan. Toisella kierroksella tehtiin hyppy-rengas-hyppy sillä rengasta on tehty vaan yksittäisenä tai sitten ensimmäisenä esteenä mutta ei vielä näin vauhdista. Vielä ei toki joka kerta oo ihan varmaa että kuinka siitä pitää tulla ja välillä viime hetkellä kiertää kun jännittää, mutta se on ihan normaalia tässä kohtaa. Kiva agikoira siitä kyllä tulee, sen hyppy on tosi elastinen ja pehmee, ihan kuin kissalla.

Tiistaina mun iltavuoron jälkeen mentiin vielä hallille kun sielä oli Selkämään Kati pitämässä tokoreenejä. Halusin että katotaan tota Wauden ääntelyä ja Kati totes että se ei kykene kaikin ajoin lukeen Waudee että mistä se vinkuminen tulee, onko vaan vuotamista vai oikeesti jotain jännittämistä. Kysy myös että onko kova ja totesin että onhan se kuten sen on huomannu jo pennusta asti... Haastetta sen kanssa tulee oleen ja tottis ei tuu helpolla, mutta tehdään se sitten vaikeen kautta, ompa itelle haastetta. Kun se alkaa oikeen komentaan niin mun pitää olla vaan mahdollisimman rauhallinen, mikä toki välillä on vaikeeta kun se oikeen alkaa raivoon, mutta ton kanssa ei kovalla pärjää vaan sitä on vietävä pehmeesti mutta todella mustavalkosesti sen kanssa pitää olla. Kotona oon nyt kans kiinnittäny vielä enemmän huomioo ääntelyyn ja se on nyt totaali no. Sitten kun kajahti kerran käskyhaukku W joutu jäähylle eli se laitettiin makaan toiselle reunalle hallia ja me mentiin toiselle reunalle. Sielä sitten piippaili aikansa kunnes rentoutu ja sitä pääsi palkkaan.
Hiljentymisen jälkeen tehtiin seuraamista ja Kati sano että se on tosi hämmentyneen näkönen, ihan kun ei ymmärtäis mitä siltä halutaan, tää saatto johtua siitä ihmismäärästä mikä hallissa oli sillä ei olla pahemmin reenattu ryhmäreeneissä, mun vika. Tehtiin seuruuta ihan muutama askel imuttamalla ja sitten palkka hyvin flekusti maahan sille jalkojen eteen ja siitä suoraan jatkettiin aina muutama askel kerrallaan. Jos tuli ääntä niin siitä huomautettiin suullisesti ja alotettiin alusta. Tosi hyvin toimi reeni.
Sitten otettiin muutama hyppy niin että Kati antoi namin ja W oli ihan hämmentyny että joku muu anto nameja =) Otti kyllä namin mutta sitten tuli sieltä ilman käskyä mutta täysin hiljaa ja teki hienon luoksetulon, joten annettiin sen tehdä näin. Teki muutaman hyvän toiston ja siihen oli hieno lopettaa tämä reeni.

Keskiviikkona oli normaalit agireenit Tripillä tiedossa ja hyvät reenit olikin vaikka ei päästy jumppaan a:ta mutta tarvii sitä käydä tässä vielä ennen kisoja reenaamassa.
Waude teki muutamaa estettä eli tehtiin vähän ohjauskuvioo ja kyllä siinä vauhtia on ihan kunnolla, varmasti hyvä agikoira tulee.
Tein vielä sitä rauhottumista kun oma reeniporukka tuli paikalle ja samaa seuraamista kuin tiistain reeneissä. Kun jouduin laittaan sen jäähylle käskin reeniporukan tulla käveleen rataa että se saa häiriöö ympärillä pyörivistä ihmisistä. Ja kun oli nätisti tein taas vähän seuraamista ja jos ääntely alko niin takasin maahan. Lopulta oli täysin hiljaa ja siitä silittelin sitä ja vein pois.

Menneen viikon tapahtumia

Trip pääsi hierontaan keskiviikkona, edellisestä kerrasta oli jo pidempi aika ja ajattelin että vois olla aika jumissa mutta onneks kaikkee muuta. Reisissä oli hiukan jumia, mutta ei niin paljon kuin normaalisti ja alaselkä oli täysin auki, kuten koko koira. Jotain on sitten tehty oikein kun ei oo jumissa vaikka reenattu ja kisattu on normaalisti.

Waude pääsi kans pieneen kopelointiin, että tottuu kunnolla mitä tehdään kun on tarkoitus hieroa. Sen vasemmasta reidestä löyty pieni jumi, mitä sitten onkaan tohottanu sillä lujaa toi koira menee lenkillä ja juoksee välilllä mun ja Tripin väliä että kilometrejä kertyy.

Lauantaina oli vuorossa agikisat ja sielä oli agiradoilla tuomarina Wyffe ja hyppärillä Räsäsen Minna.
Wyffen radat oli tosi kivoja ja ite mokasin ekalta radalta yhden riman alas, aika olisi riittänyt kolmanteen sijaan mutta ei siihen viimeseen sertiin.

Hyppäri oli sitten niin hirvee ahdassyherö että mun ainoo tavote tälle radalle oli että mulla on polvilumpiot on vielä paikallaan kun tullaan maaliin, sillä radalla oli monta kohtaa jossa koira hyppäs kohti ja hyppärillä tunnetusti vauhti kasvaa. Radan alusta selvittiin varsin hyvin vaikka sitä epäilin sillä kaks ekaa hyppyä oli jo sellaset että ykköseltä koira piti hypyyttää suoraa syliin ja siitä kääntää kakkosen taakse...
Mutta lopulta rata meni hylkyyn sillä toka vikalla putkella koiralle oli tapahtunu jotain kun sen jälkeen ei enää halunnu oikeen hypätä eli on varmaan kaatunu sielä kunnolla, oli liukas putki. No polvilumpiot pysy paikallaan eli tavotteessa oltiin. Tää tuomari menee multa hetkeks boikottiin.

Vika rata oli taas kiva Wyffen rata mutta ite mokasin a:lla kun en vaihtanu puolta ja leikkasin sen jälkeisellä hypyllä ja sitten jäi kärkihyppy koiralta pimentoon ja lähti hakeen puomia mikä oli näkyvissä mutta sain pelastettua sen sieltä pois ja korjattua kiellon. Puomin jälkeen oli pakkovalssi-jaakotus missä sitten Trip ajautu lähelle hyppyä ja otti riman alas eli tulos oli 10vp. Mutta onneks hyppäs ihan normaalisti sen hyppärin putken jälkeen.

Sunnuntaina mentiin Somerolle, sillä oli kasvattien reenipäivä ja molemmat pojat pääsi lampaille. Ensin otin Tripillä sellasta pientä tekemistä, että ei pääsis huutaan vaan saa työstää lampaita itse niin että en pahemmin anna käskyjä. Saatiin tekeminen taas hyvälle mallille näin tauon jälkeen.

Waude pääsi aitaukseen ja hitto sillä oli vauhtia ja itelle tuli hiki kun koitti sitä stopata ja saada ympärijuoksua poikki. Lopulta alko meneen maahan ihan hienosti mutta sitten kun piti saada se pois lampailta niin eipä sitten ollu maassa niin kauaa että olisin päässy sen luo. Se karkas aina juokseen takas kaarelle.. Lopulta pääsin sen vierelle ja rauhotteleen tilanteen ja päästiin näin yhdessä pois.

Tokalla kierroksella Tripille tein hakuja ja annoin sen välillä tuoda kaaren päästä itse lampaat etten aina käskeny ensin maahan. Ajoon lähdössä oli aika paljon vauhtia, tiedä sitten tekikö se asiaan jotain että oltiin lumisella pellolla vai oliko vaan intoo niin paljon mutta tähän pääsi puuttumaan ja saatiin vauhti tasasemmaks.

Waude oli ihan eri mielentilassa toisella kertaa ja nyt jo kuljetti nätisti lampaita aitauksessa eikä homma ollu pelkkää ympäri juoksemista. Oli itellekkin paljon helpompaa kun sai vaan kävellä taaksepäin ja vähän pidellä koiraa lampaiden takana.

Trip pääsi vielä kolmannen kerran pellolle kun Marika ja Kari reenas tuplahakuja niin oltiin yhdellä tolpalla. Trip on hieno tolppakoira kun se pysyy paikallaan kun toinen hakee lampaat eikä hötkyile. Samoin se pääsi hakeen Martalta lampaat niin se oli taas hyvää reeniä.
Lopuks Trip pääsi vielä viemään lampaat takasin lampolaan pellolta, joten pääsi tekeen vähän ns töitäkin.

Kyllä oli kiva päivä taas Woollandiassa ja mäkin sain hienon torkkupeiton kun sellanen fysio peti tulikin odotettua kalliimmaks niin Marika ja Kimmo hommas meille hienot brodeeratut torkkupeitot.

Rallykisa ja reenausta

Lauantaina mentiin pitkästä aikaa rallykokeisiin Tamskille ja tuomarina oli Minna Hillebrand. Minna totes aamusella että hän oli innoissaan kun sai suunnitella isolle kentälle radan ja vauhdikas rata olikin.

Tiesin että putki ja hypyt saattaa olla kompastuskivi mutta jotenkin hassusti Trip ei lähteny heti ekana tehtävänä olevaan tuplasaksalaiseen heti kunnolla vaan empi ja sitten valkovuokossa ei "kyenny" kääntyyn kun hyppy oli vieressä... Valkovuokko jouduttiin uusimaan mutta silti saatiin siitä vielä toinenkin -3 samoin kun saksalaisesta saatiin virheitä. Yksinäinen hyppy meni hyvin mutta sen jälkeisissä istuma tehtävissä ei oikeen malttanu istua joten lopulta tuomari oli kuulemma joutunu tekeen -10 vähennyksen kun olivat niin vajaita. Sitten toinen -10 tuli kun oikeella seuratessa oli ihan normaali käännös vasemmalle niin Trip meinas vaihtaa puolta... Vielä muutamia pikku virheitä ja tulos oli huono 71p toki juuri ja juuri hyväksytty, mutta se kun ei riitä mulle kun koulari on jo ja koitetaan kerätä valioon vaadittavia tuloksia mutta ei tällä tyylillä. Minna totes että koira on todella nopea ja jopa sen olonen että millon pommi räjähtää, arvostelussakin luki että ajoittain koiran liika innokkuus häiritsee ohjattavuutta. Joten en kovin paljoo tästä kyllä ota omalle kontolle, mutta kai näitä huonojakin joskus tarvii tulla, sen verran hyvin meillä on tässä lajissa mennyt.
Se mistä olin varsin tyytyväinen oli se että ääntely oli todella pientä, isompi ääni lähti 360 asteen käännöksessä muuten oli varsin hiljaa!

Sunnuntaina käytiin poikien kanssa hallilla jumppaamassa puomin palojen juoksua, tarkoitus on siis tehdä molemmille juoksareita, Waudelle heti alusta asti ja Tripille pääasiassa a:lle mutta jumpataaan sitä tässäkin.

Pari viikkoo sitten Waudee jännitti kovasti juosta maassa olevan puomin palan päällä mutta nyt selkeesti oli työstäny asiaa kun  juoksi sitä ihan innolla. Loppuun piti vaan laittaa siivekkeet ohjaan että juoksee loppuun asti ja riman laitoin vaan asekellusta varten että varmasti osuu kontaktille.

Trippiä juoksutin samalla systeemillä, mutta sille joutu toki mallaan riman paikkaa kun sen askel on niin paljon pidempi kun Wauden.
Mutta se mistä oon tyytyäinen että molemmat oli ihan innoissaan tästä reenistä ja tekivät hyviä toistoja.

Wauden kanssa vielä otettiin avointa tokohyppyä mikä viimeksi aikaa sitten oli sille tosi vaikee, ei meinannu millään sitä hypätä vaikka hyppää agihyppyjä varsin hienosti. Mutta tätäkin oli työstäny sillä alon hypyssä ei mitään ongelmaa. Otin myös vielä ohjatun kapulalla hyppynoutoa, mitä ei oo koskaan tehny mutta muutama saatiin ihan onnistuneesti luovutukseen asti oikein! Nyt vaan pidän sen kanssa seuruuta vähän tauolla jos vaikka ajattelis sitä samalla tavalla kun muitakin asioita ja se alkais toimiin paremmin pikkuhiljaa.

Tehtiin vielä ison törpön kiertoo ja aluks teki sitä tosi hienosti ja tehtiin sitä avotyyliin eli ympäri ja sivulle. Mutta sitten alko ennakoimaan ja tuli edestä niin että kaato sen joka kerta... Hassu eläin. Mutta kun otettiin reilusti matkaa niin johan taas kierto alko sujuun ja törppö pysy pystyssä.
On näiden kanssa vaan hauska reenailla kaikenlaista.

Trip on HYPPYVALIO

Eilen startattiin aamusella kohti Seinäjokea sillä edessä oli kolme rataa agilityä, kaksi aksarataa ja yksi hyppäri. Tuomarina koko päivän oli Reetta Pirttikoski.

Matkalla meinas vähän tunteet nousta kun uusi silta olikin saatu valmiiks enkä lukenu kisakirjeestä uusia ajo-ohjeita ja toki ajoin ensin kohti Seinäjoen keskustaa kunnes heitin uukkarit ja tultiin uudestaan ja osasin ajaa nyt ohjeiden mukaan oikeesta rampista alas. Olis ehkä tääkin pitäny tutkia etukäteen mutta ei... Kisakirjeestä en ees löytäny koetoimitsijan numeroo mistä keskustelin ylitoimitsijan kanssa kisapaikalla ja lupasivat laittaa numeron sinne ylös missä henkilöt on mainittu eikä minnekkään oikeeseen alanurkkaan missä nyt oli kuulemma ollu!
Painetta tässä nosti se että lähdin toisena ja olin omaan aikatauluuni liian myöhään paikalla mutta onneks sain rauhassa käytyä lenkillä. Mutta pihassa ei ollu murenan murenaa hiekkaa eli sielä vesijäätiköllä sai pihassa liukastella koko päivän. Onneks viereisillä pelloilla oli lunta minne pääsi koirien kanssa ettei niiden tarvinnu liukastella.

Päivä alotettiin hyppärillä ja se vaikutti jo kivalta kun sitä katteli ja kivalta tuntu kävellessä ja samoin kisatessa, vaikka meinasin törmätä tokavikana olleeseen pituuteen =)

Rata oli siis todella kiva ja saatiin Tripin kanssa tehtyä tosi kivaa rataa ja pahemmin ei mitään pitkiä kaarroksia tehty vaan painettiin varsin kovaa. Ihanneaika oli 42 ja meidän aika oli 28 ja risat... Ja nollalla paukautettiin maaliin ja pidettiin varsin pitkään kärkipaikkaa sillä vain yks koirakko meni meistä ohi eli oltiin sijalla 2 ja näin ollen saatiin serti ja Trip valioitui hyppyvalioks! Aika mageeta, nyt se tuli kun sitä jo jonkin aikaa oon odottanu. Nyt on vuoden yksi tavoite saavutettu ja jo näin alkuvuodesta, aika huisia.

Reetta oli ihana kun se sano tän jälkeen että nyt nollaat pääs ettei loppupäivä mee pilalle sen takia että leijailen tästä tuloksesta =) No onneks on jonkin verran kokemusta ja sain pidettyä pääni kasassa loppupäivänkin.

Sitten oli vuorossa päivän agiradat ja ensimmäinen vaikutti jälleen kivalta alussa oli vaan todella tiukasta kulmasta este nro 3 ja aattelin että se on meidän kompastuskivi jos joku ja näinhän kävi että Trip tuli sen niin tiukasti että se putos. Muuten uskalsin radalla vedellä persjättöjä mitä harkittin tutustumisessa mutta epäilin että en onnistu mutta onnistuin! Lopussa tein sellasen persjätön minkä totesin tekeväni vasta vauhdissa kun ehdin pitkälle karkuun kepeiltä niin päätin kokeilla ja hienosti on Harrin opit menny perille ja tultiin hienolla ohjauksella maaliin siis tuloksella 5. Sinne meni mahdollisuus tuplaan, mutta no valio lämmittää silti mieltä.

Vika rata oli kans tosi kiva mutta Reetan radat on tosi kivoja, ja siinä kävi pieni työtapaturma eli putki oli A:n alla ja jäin kakkosen pakkovalssiin sen verran kiinni että kun lähetin koiran ja jäin ite taakse Trip teki niin tiukan käännöksen esteellä että törkkäs siivekettä niin että rima putos. Muuten taas rohkeeta ohjausta ja muuten virheettä maaliin joten tuloksena tästäkin 5vp joten tuplan metsästys jatkuu =)

En tajunnu lykätä kellekkään puhelinta että olis kuvannu joten taaskaan ei oo materiaalia, vaikka nää olis ollu kiva saada videolle, sen verran kivaa oli meno.

Waude oli taas varsin hieno turisti ja uiskenteli hallissa kuin kala vedessä ei mitään ongelmaa. Sillä oli vaan kova hinku radalle ja kerran meinas hypätä aidan yli radan puolelle... =)

Waude pääsi keskiviikkona juokseen maassa olevan puomin kontaktin päälle ja se oli vasta jännää, ensin siitä piti tehdä numeroo kunnes tuli ite tarjoon jo etupäätä siihen lankulle. Kyllä siitä vielä oiva tykki tulee sen verran kovaa tahtoo tehdä aksaa. Ja ite vahingossa hyppäs 50cm hypyn ja oli sit pakko koittaa vielä pari kertaa että oliko vahinko ja ei ollu, kauniita ylityksiä. Sen hyppyä oli niin ihana seurata kun se on kuin kissa kun se hyppää, hyppy on todella pehmee ja jäntevä, vautsi sanon mä. Koitin vielä maksi rengasta sen kanssa ja on jo oppinu miten rengas kuuluu suorittaa sillä aina tuli sen oikein eikä ees koittanu tulla alta tai välistä.