Kävin ensin tekeen jäljen ei ollu mikään megapitkä oli vaan jotain 100m, mitat viimesyksynä meno oli aika kaahausta ja halusin nähdä missä mennään. Alussa oli nameja ja jonkin verran matkalla. Syksyllä Trip ei suostunu syömään jäljellä vaan höyrys meneen.
Annettiin jäljen hetken olla ja aattelin opettaa keppejä tässä välissä. Ensin tiputtelin niitä polulle ja palattaessa käskyllä houkuttelin sitä ettiin niitä, viime syksynä ei noteerannu keppejä oikeestaan ollenkaan. Nyt etsi oikeesti nenällä keppejä ja kun löysi nappas sen ilosena suuhun ja siitä lähti lelupalkka. Sama toistu kaikilla neljällä kepillä!
Sitten vein kepit mettään ja tiputtelin samalla tavalla ja koira nosti kaikki kepit. Siinä tekemisen ohessa tajusin että kuljetaas mun jäljet oikeeseen suuntaan eikä mitään takajälkee pitkin. Ensin tiputeltiin kapulat ja palattiin alkuun ja jälleen hyvällä motivaatiolla nosti kaikki kepit!!!
Sitten mentiin jäljelle jossa oli kaks 90 asteen kulmaa. Keskitty tosi hienosti nameihin ja toki vauhti nousi jäljen edetessä mutta työ muuttu tosi tarkaks nameilla. Ekan kulman meinas jyrätä yli mutta koulutusmielessä otin sen takasin ja pistin sen ajatteleen asian kunnolla läpi ja hyvin työsti asian. Toisessa kulmassakin piti hiukan kertoo että keskity mutta ollaan tosiaan ekalla jäljellä sitten syksyn joten liikaa ei vielä pidä vaatia. Trippiä on onneks varsin helppo lukee että millon on jäljellä.
Ennen lenkkiä tehtiin vielä muutama janareeni, tätä ei olla koskaan tehty. Janat oli toki tosi lyhyitä ja ensin Trip ihmetteli että mikä jälki kun oli vaan puhdasta mettää, mutta ymmärsi jatkaa ja sai palkan löydöstä. Janan jälkeen oli lyhyt namijälki. Trip seuras kaikki janojen teot ja tekeminen parani kerta kerralta, ehkä me loppukesästä ollaan kokeessa :)
Jäljen jälkeen tehtiin kunnon mettä/peltolenkii, käytiin kuvissa näkyvällä kivalla heinäpellolla mihin heti suunnittelin lampaita ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti