sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Tauon jälkeen agikisoissa

Tänään oli vuorossa agikisat reilun kuukauden tauon jälkeen Janakkalassa, tuomarina kaikilla radoilla Jari Suomalainen. En oo ennen Jarin radoilla ollu mutta tiesin että juosta niillä saa ja eipä ollu tää päivä poikkeus. 

Kisat alotettiin hyppärillä ja siitä sai esimakua kattomalla medien menoo ja perin haastava kohta oli kun oli kaks takaakiertoo peräkkäin sitten edestä vienti takaakierrolle, ryssäsin just tässä, ensin jäin vähän eteen ja sitten jälkeen. Hyvä fiilis muuten radalta. Kerrankin kaikki radat videolla kun Salla kuvas meidän radat ja mä kuvasin Sallan radat. 

Hyppäri


Sitten oli vuorossa agiradat ja niistä ei tienny yhtään mitä odottaa. Eka rima saatiin alas kun menin huuteleen riman päällä ja sitten pituuden jälkeen väli hypylle oli varsin ahdas ja koira näki puomin jalan jota moni väisti. Sallan kaverit irvailee mulle videon alussa :)

Agirata A 


Toinen agirata oli kans yhtä vauhdikas kun kaks aiempaakin rataa ja oli kiva tehdä koiran kanssa. Mun tyhmyys kun vedätin A:n alastulolla kun ei olla vielä siinä vaiheessa sen kanssa siitä seuraa hidastelua. Sitten jään pakkovalssin jälkeen seisoskeleen ja myöhästyn seuraavasta paikasta ja tästä seuraa tyhmä kielto. Muuten tosi tyytyväinen rataan. 

Agirata B


Päivästä jäi hyvä fiilis vaikka nollat ja se pirun tupla jäi vielä saamatta, mutta kyllä se vielä tulee, ens lauantaina uus yritys. 

Eräs aikakausi on päättynyt sillä jäin pois aluevalmennuksesta, ollaanhan sielä jo kaks vuotta oltu. Syynä ei ollu Teron reenit tai Tero vaan porukan kemia mistä on tullu todella huono. Ryhmässä alettiin yhtäkkiä keksiin kokoajan uusia sääntöjä niin että perässä ei enää pysyny ja reenaamisesta tehtiin kirurgin tarkkaa, kuten Tero sano eli jos aikataulu yhtään veny siitä oli nopeesti fb sivuilla älytön valitus. Kuitenkin ryhmään otettiin uusia koirakoita niin että meitä oli siinä kaikkiaan 17 joten kyllähän tommoseen porukkaan mahtuu tilanteita. Reeneissä oli kokoajan paine päällä kun yritettiin pysyä minuutilleen aikataulussa ja se alko näkyyn porukan väleissä ja siinä, että mukava rento tunnelma, joka oli sillon kun porukkaan menin, oli kadonnut. Ite huomasin että välillä kaiken tän takia olin epäreilu mun koiralle ja kiukuttelin sille reeneissä asioista jotka ei ollu koiran vika vaan huonosta ryhmähengestä tullu paine. En halua kuitenkaan saattaa nuorta hyvää koiraani tommoseen tilanteeseen että kiukuttelen sille turhasta, kun toi juttu ei oo koiran vika. Koirani on kuitenkin agissa varsin herkkä ja jos moista toimintaa jatkaisin saisin sen innon ja halun tapettua tässä lajissa ja en halua olla tyhmä koiraani kohtaan niin me käydään vaan sellasissa reeneissä missä meidän molempien on hyvä olla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti