tiistai 7. tammikuuta 2014

Vuosi 2013


Viime vuosi sisälsi mielettömiä onnistumisen elämyksiä ja loppuvuodesta valtavan suuren menetyksen josta jäi sydämeen iso suru. 

Ite jouduin käsileikkaukseen maaliskuun puolessa välissä ja koirille tuli kisataukoo, reenasin kyllä puolikkaan kipsin kanssa mutta en kisannu kun tokokokeessa. Tammikuussa on valitettavasti uusi leikkaus edessä. 



Ensin katsaus vuoteen Tripin kanssa. 

Tokon puolella:

Alotettiin voittajaluokan ykköstuloksen tavottelu ja tässä luokassa ykköstä ei tuu enää kovin helpolla. Pari koetta käytiin ennen SM-kisoja jossa kisattiin Tassujen joukkueessa joka koostu Woollandian kasvateista, kisat oli Pieksamäellä. Näistä kahdesta kokeesta ekalla ei saatu ykköstä mutta toisessa saatiin joten paineet oli pois SM-kisoissa. Sielä ei sitten tullu kuin kokemusta, mutta reissu teki hyvää nuorelle koiralle. 
Evl korkattiin ekan kerran elokuussa ja käytiin kolme koetta ennen ensimmäistä ykköstä. Lähellä käytiin piirinmestaruuksissa mutta se ei riitä. Eka ykkönen tuli lokakuussa ja välissä oli lokakuulla toinen koe josta vahva kakkostulos. Joulukuussa tulikin hieno ykkönen pistein 298! Tva jäi odottaan seuraavalle vuodelle. 

Agissa kisaaminen alotettiin kesäkuussa kun ikä tuli täyteen. Ekat nollat tuli heinäkuussa ja heti tulikin tupla! Syyskuussa saatiin viimenen nolla ja siirto kakkosiin.
Kakkosissa eka nolla tuli marraskuussa ja viimeinen nolla jäi odottaan vuoden 2014 puolelle. 
Ittelle on ollu opettelun aikaa kisata Tripin kanssa sillä on niin erilainen kun mudit kun vauhtia on niin paljon enemmän. Tästä on hyvä jatkaa. 

Kesällä suoritettiin myös BH-koe ja saatiin ihan privaatti koe sakemanniliiton Ipo-kokeen yhteydessä kun kukaan muu ei ilmottautunu kokeeseen. 

Todella tyytyväinen tähän vuoteen ja tästä on hyvä jatkaa ens vuonna.



Leon kanssa jätettiin tottis pois kun ei se ruutu suju niin ei suju...

Agissa onneks suju sillä saatiin ennen SM-kisoja 9 nollaa joiden seassa oli tripla!! Kaikkiaan SM-kisoihin saatiin kasaan 21 nollaa joista kolme tuplaa ja tripla. 

SM-kisat oli Kirkkonummella ja joukkuekisassa ei menestystä tullu saatiinko 10vp jos oikein muistan. 
Yksiökisat olikin sunnuntaina ihan eri juttu. Karsinta käytiin hyppärillä kuten normaalia ja en olis ikinä uskonu että me rykästiin nolla ja alle ihanneajan! Sitten jäätiin odottaan finaaleja jotka alko vasta viiden aikaan kun me karsittiin yhdentoista jälkeen. 
Finaalirata oli puhdas kolmanneks viimeselle esteelle asti puhdas mutta sitten hypyn ohitus ja kun en korjannu niin tulos oli hyl. Kokemus oli kyllä hieno!

Vuodelle 2014 saatiin kasaan 7 nollaa joissa kaks tuplaa. 

Mutta valitettavasti Leon kisaaminen loppu syyskuun puolessa välissä sairastumisen takia. Leo alko oireileen oudosti kesäkuun aikaan ja sillon ei vielä eläinlääkäritkään tienneet mihin tilanne johtaa. 
Koiraa tutkittiin niin perinteisen eläinlääkärin voimin kuin Olofin käsissä eli laserilla ja homeopaattisilla aineilla. Käytiin jopa pään magneettikuvissa jossa toiset mudistit auttoi kustannuksissa vaikka heidän luuloistaan poiketen keräys ei tuottanu koko eläinlääkärilaskun vertaa mutta toki ite olin valmis maksaan oman koirani tutkimuksista. 
Keskustelin Leon tilanteesta myös käytösterapeutti Tuulia Appelbyn kanssa ja se keskustelu oli silmiä avaava. 


Marraskuun 25. päivä oli todella kaunis talvipäivä ja se oli valitettavasti Leon viimeinen talvipäivä. Aamulla keskustelin Leon tilanteesta meidän oman eläinlääkärin kanssa ja hänen sanoin kun koiran on pahaolla ja siihen ei auta homeopaattiset aineet, kipulääkkeet eikä epilepsialääkkeet niin mitään ei valitettavasti oo tehtävissä ja pitää tehdä koiran kannalta oikea ratkasu vaikka se sattuu. 
Illalla Leo nukkui armollisesti viimeisen kerran ja pahaolo helpotti. Jään ikuisesti kaipaan tätä hassua karvakorvaa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti